KANSAINVÄLISET TILANTEET
On selvää, että yritysten nykyinen toimintaympäristö on jatkuvasti entistä kansainvälisempi. Kansainvälistä toimintaa voidaan harjoittaa monella eri tapaa ja täysin kotimainenkin yritys kohtaa usein elinkaarensa aikana kansainvälisiä tilanteita tavalla tai toisella, oli kyse sitten esimerkiksi toimitusketjuista, kansainvälisistä asiakkaista, lähdeverotuksesta tai ulkomaisen kiinteän toimipaikan muodostumisesta ja siihen liittyvän tulon allokoimisesta. Kansainvälisten tilanteiden peruskysymyksiin kuuluukin erityisesti kysymys siitä, millaista toimintamuotoa ulkomailla on kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaisinta käyttää.
Kansallisen verojärjestelmän tuntemisen lisäksi verotuksessa on hallittava myös EU-oikeudellinen sääntely usein jo puhtaasti kotimaisissakin tapauksissa, sillä Suomen sisäinen lainsäädäntö on useassa kohtaa sidottu Euroopan unionin sääntelypohjaan. Kansainvälisessä toiminnassa EU-oikeudellinen tai verosopimusoikeudellinen sääntely korostuu entisestään. Vaikka kansainvälisen ulottuvuuden sisältävä toimeksianto on usein kotimaista vastinettaan monitahoisempi ja aikaa vievämpi, ovat kansainväliset tilanteet veroasiantuntijan näkökulmasta erityisen mielenkiintoisia. Suhtaudumme kansainvälisiä piirteitä omaavaan toimeksiantoon intohimolla ja ammattitaidolla ja tavoitteemme on varmistaa, että asiakkaamme saavat tarkoituksenmukaisimman mahdollisen ratkaisun myös rajat ylittävissä tilanteissa. Olemme erittäin mielellämme mukana auttamassa yrityksiä kansainvälisen harppauksen suunnittelemisessa sekä kansainvälistymisen aiheuttamien kysymysten selvittämisessä ja ratkaisemisessa.
Yksi tyypillisimmistä kysymyksistä kansainvälisessä verotuksessa on kiinteän toimipaikan mahdollinen syntyminen. Kiinteän toimipaikan mahdollinen muodostuminen tulee aina tapauskohtaisesti arvioida, sillä se voi aiheuttaa huomattaviakin ylimääräisiä verokustannuksia. Seuraavassa on esitetty käsitelty joitakin kiinteän toimipaikan muodostumiseen liittyviä asioita esimerkkeineen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kansainväliset tilanteet ovat monipolvisia. Vaikka kiinteän toimipaikan mahdollinen muodostuminen onkin varsin tyypillinen kansainvälisen verotuksen kysymys, liittyy kansainväliseen verotukseen myös lukemattomia muita ongelmallisia tilanteita.
Mikäli kysyttävää herää kiinteän toimipaikan muodostumiseen tai muihin kansainvälisiin verotuksellisiin kysymyksiin liittyen, suosittelemme olemaan yhteydessä asiantuntijoihimme.
ESIMERKKI SVL:N TOTEUTTAMASTA KANSAINVÄLISEN ULOTTUVUUDEN OMAAVASTA TOIMEKSIANNOSTA
KIINTEÄN TOIMIPAIKAN MUODOSTUMISEN RISKIKARTOITUS
Kiinteä toimipaikka ei ole pääliikkeestään erillinen oikeussubjekti. Esimerkiksi ulkomaisen kiinteän toimipaikan tulot ja menot sisältyvät kotimaisen pääliikkeen kirjanpitoon. Verotuksessa kiinteää toimipaikkaa käsitellään kuitenkin sijaintivaltiossaan lähtökohtaisesti itsenäisenä riippumattomana yrityksenä ikään kuin tytäryhtiön tapaan. Suomalaisten yritysten on pääsääntöisesti maksettava Suomeen veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kun kiinteän toimipaikan muodostumien tuo Suomen lisäksi sen sijaintivaltiolle verotusoikeuden, on tärkeätä varmistua siitä, milloin kiinteän toimipaikan katsotaan muodostuvan sen sijaintivaltioon. Käytännössä kiinteän toimipaikan muodostumisen edellytyksistä määrätään sijaintivaltion ja kotipaikan välisessä verosopimuksessa, joskin eri valtioiden tulkinnat voivat poiketa toisistaan. Kiinteän toimipaikan muodostuminen voi hyvin herkästi johtaa kaksinkertaisen verotuksen riskiin, jos esimerkiksi kiinteän toimipaikan sijaintivaltio oikaisee kiinteän toimipaikan verotusta jälkikäteen.
Toimipaikan muodostuminen tai muodostumattomuus ratkeaa lopulta aina tapauskohtaisen arvioinnin perusteella, jossa on otettava aina huomioon asian todelliset olosuhteet. Ulkomaille suuntautuessa olisi tärkeää varmistua kiinteän toimipaikan muodostumiseen liittyvistä riskeistä, joita voivat olla esimerkiksi sijaintimaan korkeampi verotus ja mahdolliset työnantajavelvoitteet sekä näistä johtuvat lainsäädännön asettamat velvoitteet kuten rekisteröinnit ja veroilmoituksen antaminen.
Seuraavassa on kuvattu tyypillinen kiinteän toimipaikan ongelmatilanne:
[su_row] [su_column size=”3/5″]Teollista toimintaa harjoittava konserni suunnittelee myyntitoiminnan aloittamista ulkomailla. Toimintaa voitaisiin harjoittaa ulkomailla esimerkiksi osakeyhtiö -muotoisen tytäryhtiön kautta, muussa yhteisömuodossa tai kiinteän toimipaikan välityksellä. Näiden vaihtoehtojen toteuttaminen johtaisi kuitenkin tilanteeseen, jossa konserni joutuisi verovelvolliseksi kohdevaltiossa sieltä saamastaan tulosta. Kiinteän toimipaikan tapauksessa konserni olisi velvollinen suorittamaan ulkomailla saaduista tuloista veroa myös kotivaltiossaan, jolloin se joutuisi hakemaan ulkomailla maksetun veron hyvitystä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi. Yhtiö päätyy tilanteessa SVL:n suosituksesta hallinnollisesti keveimpään ratkaisuun, jossa yrityksen ulkomailla tapahtuva myynti hoidettaisiin itsenäisen edustajan eli ns. ”agentin” välityksellä. Tällöin konserni ei joudu verovelvolliseksi toisessa valtiossa siellä saamistaan tuloista ja kahdenkertaisen verotuksen riski pienenee. [/su_column] [su_column size=”2/5″]
[/su_column] [/su_row] Tällaisessa tilanteessa SVL on suorittanut seuraavat toimenpiteet:
- Yleinen riskikartoitus sisältäen selvityksen siitä, miten myyntitoiminnot tulisi järjestää.
- Selvitys niistä toiminnoista, joita konserni voisi harjoittaa kohdevaltiossa ilman kiinteän toimipaikan muodostumisen riskiä.
- Avustaminen edustajan kanssa tehtyjen sopimusten laadinnassa ottaen huomioon riskin siitä, että yrityksen edustaja voi muodostaa kiinteän toimipaikan ulkomaille, mikäli edustaja katsottaisiin epäitsenäiseksi edustajaksi.